torstai 20. elokuuta 2015

Älä pelkää äiti.

Äiti,
Enää niin vähän aikaa ja tää on ohi.Mä tiedän että sua huolettaa.


Ja syystä.

Sä oot joutunu huolehtimaan musta ihan turhaan.

Musta tulee humalassa niin ajattelematon.  
Holtiton.  
Riski.

Sä oot joutunu miettimään missä mä oon ja kenen kanssa jo niin nuoresta.


Eikä se oo sun vika.
Mä oon niin hyvä valehtelemaan.
Mä oon niin hyvä manipuloimaan. 
Oon aina ollu.
Ja mua hävettää.
Ne unettomat yöt.  
Ne valheet. 
Ne petetyt lupaukset.

Ne hetket kun sä oot joutunu pelkäämään et tuunko mä enää kotiin. 
Ja arvaa mitä.

Muakin huolettaa.
Koska mä en halua palata takas.
Koska mä en halua olla ajattelematon,  holtiton tai riski.
Mä haluan olla minä.

Skarppi.  Hyvä ystävä.  Eloisa ja iloinen.
Turvassa.
Ja sitä mä aion olla.

Mä oon kasvanu tänä vuonna niin paljon.  
Sä et ees tiedä mitä kaikkea mä oon oppinu.
Itestäni. Maailmasta.
Nyt mä tiedän etten mä voi elää valehdellen itelleni.

Mä tiedän et mullakin on rajat. 
Mä en oo yhtään niin voittamaton kun mä oon aina itelleni väittänyt. 
Mäkin oon vaan ihminen.

Joten älä pelkää Äiti.

Mä lupaan olla turvassa.
Ja mä lupaan tulla aina kotiin.
Älä pelkää Äiti.

Mä rakastan itseäni. 
Ja mä rakastan sua.



1 kommentti:

  1. Olen sanaton. Tuollaisen viesti varmasti jokainen joka on sisikunta huolesta sykkyrällä ollut rakkaimpansa puolesta. Hieno teksti.

    VastaaPoista